Teema 1: Muistisairauden oireet ja eteneminen
“Muistisairaan ihmisen kohtaaminen voi tuntua haasteelliselta, sillä sairaus vaikuttaa vuorovaikutukseen.
Ensisijaisesti ihminen kohdataan kuitenkin ihmisenä – oli hänellä muistisairaus tai ei.”
(2/2) MUUTOKSET KÄYTTÄYTYMISESSÄ
Joskus muistisairaus tuntuu muuttavan koko ihmisen: luonteen, toimintatavat ja käyttäytymisen. Kaikkea muistisairaan ihmisen toimintaa ei kuitenkaan pidä laskea sairastumisen syyksi, sillä ihminen tunteineen ja tarpeineen ei katoa sairauden taakse.
Kun muistisairas ihminen käyttäytyy muiden mielestä “oudosti” tai poikkeavasti, on helppo ajatella hänen olevan “vaikeasti muistisairas” tai tahallaan ilkeä ja hankala. Kyse on kuitenkin ulkopuolisten hankalaksi kokemaa käyttäytymistä. Se, miten kohtaamme muistisairaan ihmisen, vaikuttaa suuresti sairastuneen hyvään oloon, turvallisuuden tunteeseen ja käyttäytymiseen. Vinkkejä kohtaamiseen täältä.
Kun puhutaan ns. käytösoireista, tarkoitetaan mm. seuraavaa:
- Masennus
- Apatia
- Levottomuus
- Ahdistuneisuus
- Vaeltelu
- Harhaisuus
- Persoonallisuuden muuttuminen
- Uni- ja valverytmin häiriöt
Käytösoire-termi on harhaanjohtava ja sairastuneen persoonaa ja tarpeiden ilmaisua mitätöivä. Muistisairas ihminen reagoi ympäristönsä tapahtumiin ja omiin sisäisiin kokemuksiina aivan kuten jokainen. Reaktiot voivat tuntua käsittämättömiltä tai kiusallisilta, mutta ovat usein muistisairaalle itselleen järkeviä ja loogisia.
Niinpä käyttäytymisen ja esimerkiksi tunteiden ilmaisun tapoja ei useimmiten ole tarpeen tai edes mahdollista hoitaa lääkehoidon avulla, vaan lääkkeettömästi.
Joskus muistisairaan ihmisen käytös kuitenkin kuormittaa suuresti hänen läheisiään. Tällöin on syytä yhdessä ammattilaisen (esimerkiksi muistikoordinaattori, kotihoidon työntekijä) kanssa pohtia, millaisilla toimilla jokaisen olisi helppo ja mukava elää yhteistä arkea.